Olit niin kaunis, täydellinen, ihana. Juttelit kanssani, kuuntelit murheitani. Ja jätit minut, kuolit pois. Et tarvinnut minua enää. Rakastin sinua. Ja rakastan edelleen. En kykene päästämään irti menneisyydestä, elän muistoissani. Olet minulle edelleen elossa, kauniina täydellisenä muistona. Kasvosi ovat edelleen kirkkaina mielessäni ja voin edelleen kuulla äänesi. Tuntea kosketuksen niskassani, kätesi vyötärölläni. Opetit minulle, kuinka onnelliseksi toisen rakastaminen voi tehdä. Se oli onnellista aikaa, pelkkää lumetta ja elämäniloa. Et saa muuttua kyyneliksi, en anna sinun haalistua muistoksi. En halua sitä. Sillä ilman sinua ei ole minua. Tiedän kyllä, ettei sinua enää ole. En vain halua uskoa sitä. En halua sinun olevan pelkkä muisto, harhakuva. Ilmestyt uniini, seinille. Kiljut ja yrität repiä minut mukaasi. Ja niin haluaisinkin tulla. Haluaisin luoksesi enemmän kuin mitään muuta. Onko synti rakastaa sinua enemmän kuin elämäänsä? Haluan vastauksen. En tahdo olla yksin, mutten halua jakaa tunteitanikaan.Olit minulle kaikki, olet minulle kaikki. Tulen vielä luoksesi.